E-kirja nyt: käyttäjän kokemus

Pädi on muuttanut ratkaisevasti mediankäyttötottumuksiani. Vihdoinkin todellinen lean back -laite: otetaan takanoja ja kaikki on tässä. Ei tarvitse nousta sohvalta, ennen kuin tulee nälkä tai jano. Läppärin avaan vasta silloin, kun ryhdyn tekemään kirjoitustyötä tms.

Laitteet, sovellukset ja sisällöt hakevat muotoaan ja toisiaan – siitähän median murroksessa on kyse. Mutta tablettitietokoneen käyttökokemus on jo riittävän laadukas ja houkutteleva.

Lehtiartikkelit lukisin pelkästään pädiltä, jos se olisi mahdollista. Helsingin Sanomien markkinointi toimi ennen vuodenvaihdetta minusta väärillä argumenteilla korostaessaan maksumuurin rajoituksia. Olisi pitänyt tähdentää digitaalisen tilauksen etuja ja Hesarin iPad-sovelluksen hienoa lukukokemusta.

Sähkökirjojen osalta kehitys laahaa Suomessa pahasti perässä. Jos haluan hankkia englanninkielisen teoksen, tarkistan Amazonista, onko sitä saatavilla e-kirjana. Jos hinta on kohtuullinen, teen tilauksen yhdellä näpäytyksellä ja muutaman sekunnin kuluttua luen kirjaa.

Ja loikoilen yhä edelleen mukavasti sohvalla.

Amazonin Kindle on ehdottomasti paras sovellus, mutta suomenkielistä kirjallisuutta sille ei ole saatavilla. Applen e-kirjakaupassa on tarjolla Otavan ja Teoksen kirjoja sekä tietysti pitkien artikkelien LongPlay. Lukusovelluksena iBooks toimii tyydyttävästi muttei ole aivan Kindlen veroinen.

Suomalainen kirjallisuus on pääosin tarjolla vain Elisa Kirjan palvelussa. Ilahduttavaa on se, että valikoima laajenee koko ajan ja että kustantajat uskaltavat vähitellen luopua drm-suojauksesta. Ostaminenkin sujuu jo kohtalaisen mukavasti, jos olet asioinut aiemmin. Uuden asiakkaan on syytä suhtautua kärsivällisesti.

Elisan näkyvä ongelma ja ilmeinen kirjamyynnin hidaste on tökerösti toteutettu lukusovellus. E-kirjojen graafinen ilme näyttää kömpelöltä. Tausta on liian valkoinen. Tavutus, oikean reunan tasaus ja tekstin välistys tuottavat ylipääsemättömiä ongelmia.

Minun lukukokemukseni nuo virheet pilaavat. Luen pädiltä käsikirjoituksia sekä monenlaisia teksti- ja pdf-tiedostoja ja edellytän, että ostetut kirjat erottuvat niistä laadukkaalla graafisella toteutuksella. Valitettavasti suomalaiset e-kirjat eivät vielä täytä tätä esteettistä kaipuutani.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana tablettitietokoneita on myyty Suomessa yli neljännesmiljoona ja niiden määrä on siten kaksinkertaistunut. E-kirjojen menekki ei ole kasvanut samassa tahdissa. Tällä hetkellä pädeillä tehdään enimmäkseen muita asioita kuin luetaan kirjoja.

Kevään kuluessa palaan blogissani e-kirjaan ja koetan seuloa tietoa, uskomuksia ja propagandaa. Pysy kanavalla.

 

Pornopädi

Pornon katsomiseenhan iPadia käytetään, sanoi tuttu kodinkonemyyjä. Kauppoja hieroessaan hän on tullut vakaasti tähän johtopäätökseen, vaikka asiakkaat puhuvatkin käyttötarpeistaan peitellysti.

Laite on omiaan lyhyehköjen videoiden katsomiseen ja sopii siihen paljon paremmin kuin sähköpostin tai edes Facebook-päivitysten kirjoittamiseen. Käyttäjäkokemus on riittävän yksityinen, jottei esimerkiksi vaimo tai tyttöystävä saa vihiä asiasta, mikäli kotona pornon katselussa on rajoituksia.

Virallisen imagon ja linjan mukaisesti Applen sovelluskaupasta ei voi ostaa pornoa iPadiin. Mutta tosiasiassa laitteen keskeiseksi käyttötarkoitukseksi on nimenomaan suunniteltu pornon katsominen. Kysymys on isosta bisneksestä.

Ei ole edes kovin erikoinen yhteensattuma, että Playboy-lehti on ryhtynyt tarjoamaan sisältönsä iPadiin mukautettuna. Ja myös suomalaiset miestenlehdet ovat juuri siirtämässä aineistonsa veloituksetta netistä saataviksi.

Olen tottunut luottamaan kodinkoneystäväni havaintoihin, joten kotiin tultuani halusin selvittää asiaa. Valitettavasti ajantasaisia tilastoja ei löytynyt, joten jouduin tekemään osittain omia johtopäätöksiä.

80 prosenttia miehistä katsoo internetistä pornoa ainakin joskus. Mahdollisesti luku on suurempikin, koska kaikki eivät halua myöntää asiaa. Naisten kohdalla luku on pienempi mutta kasvamassa. Yksi kolmasosa internetin käytöstä liittyy pornon kuluttamiseen, eli esimerkiksi joka kolmas katsottu video on pornoa.

Ja sitten mielenkiintoisia vastaavuuksia: iPadin käyttäjistä kaksi kolmasosaa on miehiä. Lisäksi iPadin käyttäjät katsovat videoita neljä kertaa niin paljon kuin muut netinkäyttäjät. Siis internetpornoa paljon kuluttavat ja iPadin varhaiset omaksujat ovat samaa markkinasegmenttiä.

Operaattoreiden olisi kai mahdollista kerätä eksaktia dataa, mutta minä joudun heittämään hatusta karkean arvion: kaksi kolmasosaa iPadin käytöstä on pornon katsomista, ja lähes kaikki katsovat sillä pornoa ainakin joskus.

Jo tuhatluvun alussa olin valtavan kiinnostunut e-kirjasta. Joitakin sähkökirjoja oli saatavilla pdf- ja tekstitiedostoina. Sopivia laitteita ei vain saanut, joten hype laantui.

Nyt markkinoille tulleet sähkökirjan lukulaitteet ovat tekniikaltaan vanhentuneita ja nykykäyttäjälle liian kömpelöitä. Siksi tablettitietokoneista ja varsinkin iPadista on odotettu markkinoiden räjäyttäjää.

Mutta nämä laitteet ovat sellaisia, että ne innostavat kuluttajaa tekemään aivan muuta kuin lukemaan kirjoja. Näyttää siltä, että kirjan tulevaisuus pysyy vielä avoimena. Ellei sitten asiaa mietitä uusiksi. Menestyksekäs e-kirja voisi sisältää videokuvaa, jossa ihmisen sukupuolitoimintoja esitetään kiihottavalla muttei välttämättä realistisella tavalla. Nuoret, hyvännäköiset ja estottomat esittäjät ovat suotavia. Sen sijaan näyttelijäntaidoista ei ole niin väliä, eikä tarinoiden tarvitse olla kummoisia.

Eiköhän näillä keinoin sähkökirja saada nousuun.