Pertti Niemisen loistava käännös klassisesta Laulujen kirjasta on valmis
Pertti Nieminen: Kuin lennossa, kuin siivillä. Otava 1996. 264 s.
Mitä tekivät, mitä tunsivat, mitä ajattelivat muinaiset kiinalaiset 3000 vuotta sitten? Siihen tarjoaa hyviä vastauksia Pertti Niemisen suomennosvalikoima klassisesta Laulujen kirjasta.
Ja totisesti: ei mitään uutta auringon alla. Jo tuolloin Kiinassa täyttyivät kaikki sivilisaation tunnusmerkit. Oli kehittynyt poliittinen järjestelmä virkakoneistoineen ja sotineen. Monipuolisiin elinkeinoihin kuului maanviljelystä sekä muuta tuotantoelämää ja kauppaa. Kulttuuri kukoisti uskomuksineen ja taiteineen.
Kuin lennossa, kuin siivillä -valikoima muodostaa parin vuosi sitten ilmestynyt Sydämeni ei ole peili -teoksen kanssa. Yhdessä ne sisältävät kolme neljännestä Kiinan klassisen Laulujen kirjan runoista.
Laulujen kirja kuuluu kungfutselaiseen kaanoniin, jolla on samanlainen merkitys kuin Vanhalla testamentilla juutalaisessa traditiossa. Sekä kiinalaisten että juutalaisten vanhimmat tekstit ovat jokseenkin yhtä kaukaa. Molemmat kansat ovat kirjoittaneet maallisen elämän iloista ja suruista avoimesti, minkä myöhemmät oppineet ovat yhteiskunnallisista ja uskonnollisista syistä koettaneet piilottaa.
Tarkkuus, tyyli
Pertti Niemisen työrupeama Kiinan kirjallisuuden parissa on kestänyt neljä vuosikymmentä, mistä on karttunut mittava tuotanto. Täytyy toivottaa suomentajamestarille pitkää ikää ja edelleen uutteria eläkepäiviä.
Ilmestyneet kaksi teosta muodostavat länsimaissa harvinaisen valikoiman Laulujen kirjasta, joka on käytännössä suomennettu lähes kokonaan, sillä poisjätetyt runot ovat enimmäkseen toisintoja. Yhtä laajoja nykyaikaisia käännöksiä on olemassa vain Arthur Waleyn englanninnos vuodelta 1937 ja ruotsalaisen professorin Bernhard Karlgrenin tieteelliset käännökset 1940-luvulta, joihin Niemisen työ paljolti perustuu.
Laulujen kirjan suomennoksia Nieminen teki jo 1950-luvulla, ja niiden runojen kohdalla voi arvioida hänen työnsä kestävyyttä. Hän on tehnyt tarkennuksia yksityiskohtiin, mutta perusratkaisut ovat yleensä pitäneet. Muutamat runot hän on kelpuuttanut mukaan alkuperäisessä asussa.
Nieminen pyrkii ajattomiin käännöksiin, joissa tärkeintä on mahdollisimman tarkka merkitysvastaavuus. Runojen kommentaarit tukevat tätä pyrkimystä. Arkaaisia sävyjä, runomittaa tai sointuisuutta hän ei tavoittele.
Sen sijaan Nieminen on kehittänyt omintakeisen vakaasti laskevan rytmiikan ja hienostuneen tyylin, jotka tuntuvat vastaavan alkutekstin henkeä. Jos käännös kestää 40 vuotta tuoreena ja lukukelpoisena, suomentaja voi sanoa onnistuneensa.
Nöyryys, viisaus
Nykyiset vallanpitäjät ottakoot oppia Laulujen kirjasta. Kuka heistä on valmis julistamaan omaa vähäpätöisyyttään niin kuin kuningas Ch’eng. Kuka heistä on tajunnut, että nöyryys on viisauden lähde.
Kuin lennossa, kuin siivillä sisältää pääasiassa rituaalista runoutta, rukouksia, uhrihymnejä, syntylegendoja ja hallitsijasuvun ylistyslauluja. Mukaan mahtuu jonkin verran yksityisempää lyriikkaa.
Runot eivät näin ollen juuri kuvaa kansanelämää, vaan näkökulma on hovin tasolla. Maanviljelijän uuttera raadanta ja sotilaan kurjuus voidaan vain aavistaa. Niemisen kirjan nimi tulee runosta, joka ylistää voittoisan sotajoukon kulkua.
Yksityisen ihmisen tuntemukset saavat sijansa valtaa pitävän luokan melko turvatussa elämänpiirissä. Problematiikka on ajatonta. Virkamies tuntee ristiriidan uran velvoitusten ja yksityisten toiveiden välillä. Hallitsija kokee esi-isien perinteen ja aseman vastuun raskaana.
Eikä ihminen kaipaa paljon mainetekojen jälkeen, vain hiukan lepoa ja rakkautta. Lisäksi hän haluaa juhlia: syödä, juoda ja kuulla hyvää musiikkia.
Helsingin Sanomat 27.11.1996