Eräs intialainen mies sanoi kerran, ettei kärsiviä pidä auttaa. Ei ainakaan mitenkään ratkaisevasti. Ehkä jotain pientä heille voi tarjota, mutta sen jälkeen tulee katsoa muualle ja antaa heidän elää omaa elämäänsä.
Minä, ja keitä muita suomalaisia siinä oli, yritimme puhua inhimillisyydestä ja humanitäärisyydestä ja sen sellaisista näkökohdista, mutta sanoillamme ei ollut mitään vaikutusta. Mies kuunteli rauhallisesti perustelumme ja toisti sitten oman kantansa.
Hänen mielestään kärsiviä ei saa auttaa, koska heillä on karmansa. Aiemmin elämässään, ehkä aiemmissa elämissään, he ovat tehneet valintojaan ja tekojaan, joiden seurausta on heidän nykyinen tilanteensa. Jos auttaisimme heitä, puuttuisimme maailman järjestykseen, ja he joutuisivat kuitenkin tulevissa elämissä maksamaan karmisen velkansa.
Minun oli hyvin vaikea hyväksyä miehen ajatusmallia. Mutta vähitellen olen alkanut käsittää psyykkisen mekanismin sen taustalla.
Kärsimyksen näkeminen herättää luonnostaan myötätuntoa. Se ei kuitenkaan ole selkeä, yksinkertainen tunne. Kunpa olisikin sellainen välittämisen tila, josta luonnostaan virtaa rakkautta ja tarmokkuutta. Myötätunnon mukana herää samanaikaisesti ristiriitaisia tunteita: sääli, levottomuus, ahdistus, uteliaisuus, kauhistelu, epäusko, epätoivo.
On helpompi eristää itsestään myötätunto, koska samalla pysyy erossa voimattomuudestaan ja vajavaisuudestaan. Voi pysytellä vakauden tilassa, voi uskotella itselleen, että näin tämä vain menee.
Kun luonnonkatastrofi toisella puolella maapalloa täyttää äkkiä viestimet, se tempaisee täällä toisenlaiseen olemisen tilaan. Tietoisuus täyttyy hämmentävistä kuvista ja asiallisenkuuloisista uutisselostuksista, joiden sisältämiä tapahtumia on mahdotonta mieltää. Samalla kosketus täkäläiseen todellisuuteen ohenee.
Tunnen myötätuntoa japanilaisia kohtaan ja seuraan lähes herkeämättä Japanin maanjäristyksen vaiheita. Uteliaisuus vyöryy ylitseni, suuren aallon voima jättää minuun jälkensä.
Olisi mieletöntä puhua karmasta kun mannerlaatat liikahtavat. Olisi mieletöntä katsoa muualle.